Lappi Universitehta (ULAP) Roavvenjárggas, náhpegierddu guovlluin, lea EU:a davimus universitehta. Dat vuođđuduvvui jagi 1979, ja das leat njeallje dieđagotti ja golbma máŋggadieđalaš dutkaninstituhta. Universitehtas leat 5 000 vuođđo- ja joatkkaoahppi, ja 6 400 oahppi rávisolbmuidoahpahusas. Dáidaga ja hábmema dieđagoddi lea okta dan njealje dieđagottis, ja hábmen lea okta universitehta strategalaš njuollagežiin. Lappi universitehta vuodju maiddái árktalaš ja davi dutkamii olbmuid, servvodaga ja birrasa sihke dáidaga, hábmema ja media perspektiivvas. Universitehtii lea mieđihuvvon riikkadási ovddasvástádus ovddidit sámi juridihka ja sámiide laktáseaddji sosiáladieđalaš dutkama. Lappi universitehta Árktalaš guovddážis lea maiddái EU:a árktalaš diehtoguovddáža ruoktobáiki. Dat lea EU:a lahttoriikkaid ja EEA-riikkaid árktalaš dutkamuša 19 njunušinstitušuvnna fierpmádat.

Oulu universitehta lea riikkaidgaskasaš dieđauniversitehta, mii duddjo innovašuvnnaid boahtteáiggi, buresbirgema ja dieđu várás máŋggadieđalaš dutkama ja oahpahusa vugiiguin. Boahtteáiggi innovašuvnnat leat ođđa dieđu ohcama, geavaheami ja heiveheami duohken. Oulu universitehtas dutket sihke olbmuid ja kultuvrra nuppástuvvi eallinbirrasis já vejolašvuođaid, maid ođđa teknologiija fállá olbmuid ja birrasa buresveadjima buorideapmái. Oulu universitehta lea davvivuođa máŋggadieđalaš áššedovdi. Diehto- ja šleađgateknihka dieđagotti mášenoainnu ja signálaanalysa guovddáš oassálastá sámi prošektii. Dutkanovttadagas lea ovddasvástádus 1) ráhkadit teknologiija mainna integreret kultuvrralaš dáhta sisttisdoalli digitála sisdoaluid iešguđet diehtovuođuin; 2) dahkat ohcama ja bláđema geavahahttibun weblogana bokte; ja 3) integreret vuogádahkii Ubmi universitehtas dahkkon gráfalaš geavahanlavtta ovttas Lappi universitehtas dahkkon buoriduvvon geavahandoaimmalašvuođain.

Ubmi universitehta (Umeå universitet) lea universitehta Ubmis Ruoŧa gaska-davviosiin. Universitehta vuođđuduvvui jagi 1965 ja lea viđadin boarrásamos universitehta Ruoŧa dálá rájiid siskkobealde. Jagi 2015 Ubmi universitehtas leat leamaš masa 31,000 registrerejuvvon oahppi (sullii 16,000s sis ollesáigásaš oahppit), masa leat rehkenaston mielde maiddái magisttar- ja doavttiroahpuid čađaheaddjit ja doavttirdási oahppit. Das leat badjel 4,000 bargi, geain bealli leat oahpaheaddjit/dutkit, ja sis 368s leat professorat.

Sámi arkiiva vuođđuduvvui jagi 2012 ja dat lea oassi Suoma riikkaarkiivvas. Sámi arkiiva lea Anáris Sámekulturguovddáš Sajosis Juvdujoga ja Anárjávrri gáttiin.  Sámi arkiivva váldobargun lea áittardit sámiid kulturárbbi, oassálastit sámiide guoski dutkamuššii, juohkit dieđu sámiid já sámekultuvrra birra álbmogii ja ovddidit arkiivamateriálaid digiterema. Sámi arkiiva lea fidnen máŋgga priváhtta arkiivaskeŋkema vuođđudeami maŋŋá ja Suoma riikkaarkiiva lea maiddái máhcahan materiálaid Oulu ja Helssega arkiivvain. Buot mearkkašahttimus dáin lea Suonnjel nuortalašsiidda arkiiva, mii lasihuvvui UNESCO máilmmi muittu registerii jagi 2015. Dat lea boarrásamos áššegirji nuortalaččaid bivdo- ja boazodoallovuoigatvuođaid birra mii lea seilon otnážii.

Norgga Sámi arkiiva čoaggá, seailluha ja bidjá geavahanláhkái sámi servoša arkiivamateriálaid. Dán ulbmil lea sihkkarastit čálalaš historjjálaš gáldomateriála mii sáhtášii čuvget sámi historjjá, ja bidjat dan álbmoga dutkanláhkái. Dat lea dehálaš vuođđu bargui mii guoská sámegillii, historjái ja kultuvrii. Sámi arkiiva lea ođđa Diehtosiida-viesus Guovdageainnus, gos mis lea oktasaš vuostáiváldin Sámi Allaskuvlla girjerádjosiin. Sámi arkiiva -prošeakta álggii jagi 1988 NAVF:a (Norges almenvitenskapelige forskningsråd), Davviriikkalaš sámi instituhta ja Norgga Arkiivadoaimmahaga ovttasbargun, man ulbmil lei ordnet čálalaš gáldodieđuid sámi historjái. Sámi arkiiva / Sámisk arkiv -vuođđudus vuođđuduvvui ođđajagimánu 1. beaivvi 1995. Ođđajagimánu 1. beaivvi j. 2005 rájes vuođđudusa hálddašeapmi sirdojuvvui áššeolbmui, Norgga Riikkaarkivárii.  Vuođđudus gullá Norgga Arkiivadoaimmahahkii iežas ossodahkan. Sámi arkiiva ruhtaduvvo stáhta bušeahtas. Sámi arkiivvain leat ovttaskas olbmuid, organisašuvnnaid, institušuvnnaid ja fitnodagaid arkiivvat. Doppe leat maid deponerejuvvon almmolaš áššegirjjit main lea mearkkašupmi sámi servošii, historjái ja kultuvrii.